Uusi sukupolvi näyttää kuitenkin pyrkivän eroon tästä asetelmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana maassa on perustettu yli 300 vaihtoehtokoulua, joissa keskeisinä arvoina ovat tasa-arvo, hyvinvointi ja ympäristön kunnioittaminen. Nämä koulut, jotka eivät saa valtion avustusta, rakentavat omat opetussuunnitelmansa ja palkkaavat omat opettajansa. Monissa näistä kouluista oppilaat ovat mukana päättämässä koulun hallinnosta.
Koreaa kohtasi huhtikuussa suuri tragedia, kun opiskelijoita täynnä oleva matkustajalaiva upposi mukanaan noin 300 nuorta ihmistä. Erityisesti keskustelua on herättänyt laivan miehistön toiminta ja vastaavasti se miten opiskelijat siihen reagoivat. Laivan upotessa matkustajia pyydettiin pysymään hyteissään ja heille kerrottiin että tilanne on hallinnassa. Kuuliaiset oppilaat pysyivät hyteissään ja hukkuivat...
Miten suuri osuus tähän tragediaan on koulujärjestelmällä, joka opettaa oppilaita sokeasti tottelemaan ohjeita? Tilastojen mukaan noin 3/4 mukana olleista opiskelijoista menehtyi. Vastaavasti 3/4 muista selviytyi. Toisin sanoen, ne jotka eivät totelleet, selviytyivät. Voidaan tietysti ajatella, että yleensä viranomaisia on hyvä totella, mutta kun tilanne näyttää selkeästi hengenvaaralliselta ja järki sanoo, että voisi olla fiksumpaa lähteä laivasta pois, eivät opiskelijat kyenneet toimimaan.
Olen parhaillaan täällä Etelä-Koreassa osallistumassa kansainväliseen demokraattisten koulujen konferenssiin (IDEC 2014, http://idec2014.kr), jossa opettajat ja oppilaat ympäri maailman kokoontuvat pohtimaan koulutuksen kehittämistä demokraattisempaan suuntaan. Demokratia tarkoittaa järjestelmää, jossa yhteisön jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteisön toimintaan. Demokraattiset koulut ovat kouluja, joissa oppilaat ovat mukana koulun hallinnossa. Koulut, joissa oppilaat eivät saa vaikuttaa omaan ympäristöönsä ovat siis epädemokraattisia. Kutsumme suomalaista yhteiskuntaa demokraattiseksi, mutta silti kasvatamme lapsiamme täysin epädemokraattisessa järjestelmässä, joka ohjaa heitä tottelemaan auktoriteetteja ja olemaan kyseenalaistamatta olemassa olevia rakenteita.
Jotta yhteiskunta voisi toimia vakaasti, on tärkeää että kansalaiset kunnioittavat hallintoa. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisten tulisi kuitenkin olla osa hallintoa ja yhteisistä asioista tulisi avoimesti keskustella. Yhteiskunta, jonka kansalaiset eivät koe voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, ei ole demokraattinen.
Nykysuomessa nuoret kokevat voivansa vaikuttaa asioihin, mutta yhteiskunta ei tue nuorille luontevia vaikutuskanavia. (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39968). Kouluissa nuoret kokevat, että heidän esille nostamiin epäkohtiin harvoin puututaan (http://www.mll.fi/medialle/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=2666812). Tällainen kulttuuri ei tietenkään tue nuorten osallisuutta. Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan nuorten osallistumista koulun arjen päätöksentekoon. Miten tämä käytännössä tullaan toteuttamaan?
Demokraattiset koulut ympäri maailmaa ovat jo vuosikymmeniä näyttäneet tietä sille, miten oppilaat voivat olla mukana koulun hallinnossa. Tätä tietoa pitäisikin saada myös suomalaisiin kouluihin. Suomessa oppilaiden kokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan on menossa parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Tänä keväänä julkaistussa Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa todetaan seuraavasti: "Yli 40 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista arvioi,
ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon koulutyön kehittämisessä.
Nuorten mielipiteitä kuitenkin kuunnellaan koulussa aikaisempaa paremmin.
Vielä vuosituhannen alussa vastaava prosenttiosuus oli 54." (http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=479644&name=DLFE-29907.pdf)
Pyrin näissä blogikirjoituksissani tuomaan esille erilaisia keinoja lisätä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kouluissa ja muissa yhteisöissä.
Marko Koskinen
Kehittyvä koulu -yhdistys ry
Gwangmyeong, Etelä-Korea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti